Julkaistu 2.7.2024
Kestävyyssääntely kiristyy ja myös pk-yrityksiltä vaaditaan vastuullisuutta asiakkaiden ja rahoittajien toimesta. Odotettavissa on myös että vaatimuksia lisätään lähitulevaisuudessa myös lainsäädännön kautta.
Ilmasto- ja luontokriisin ratkaisemiseksi tarvitaan toimia kaikilta. Aikaisemmin ympäristötyö on mielletty tapana parantaa yrityksen brändiä, kohta se on elinehto kannattavalle yritystoiminnalle. Kun isojen yritysten vastuullisuussääntelyä kiristetään kestäyysraportointidirektiivin kautta (CSRD), vaikutukset heijastuvat alihankintaketjun ja sidosryhmäsuhteiden kautta myös pienempiin yrityksiin. Myös kuluttajat kyselevät enenevissä määrin kestävyystietoja yrityksiltä. Rahoittajat taas edellyttävät, että yritykset toimivat kestävällä tavalla.
CSRD lyhyesti
Mitä?
EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi eli CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) astui voimaan vuoden 2023 alusta ja tuo raportointivelvoitteita yli 50 000:lle yritykselle EU:n alueella.
Miksi?
Direktiivin tarkoituksena on tehdä yritysten vastuullisuustoiminnasta läpinäkyvämpää sekä raportoinnista vertailukelpoisempaa.
Ketä koskee?
Raportointivelvoite otetaan käyttöön porrastetusti:
Tilivuosi 2024: Suuret yhteisöt (>500 työntekijää), jotka ovat jo velvoitettuja raportoimaan muista kuin taloudellisista tiedoista NFRD:n mukaisesti.
Tilivuosi 2025: Yritykset, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: yli 250 työntekijää, liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa, taseen loppusumma 20 miljoonaa euroa.
Tilivuosi 2026: Kaikki pörssilistatut pk-yritykset kahden vuoden siirtymäajalla.
Mikä muuttuu aikaisemmasta?
CSRD korvaa direktiivin muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnista (NFRD) ja tuo mukanaan seuraavat muutokset:
- velvoitettujen yritysten piiriä laajennettu
- standardisoidut raportointivaatimukset (ESRS) otetaan käyttöön
- pakollinen varmentaminen
- vaatimus koneellisesta luettavuudesta
Oikea aika aloittaa vastuullisuustyö on viimeistään nyt
Vaikkei kestävyysraportointia vielä vaadittaisi yritykseltä lainsäädännön kautta, siihen kannattaa valmistautua jo tässä vaiheessa. Aluksi on hyvä selvittää mitä CSRD-direktiivi tarkoittaa omalle yritykselle ja millä aikataululla. Tuleeko se jossain vaiheessa suoraan pakolliseksi lainsäädännön kautta vai epäsuorasti mahdollisten sidosryhmien vaatimusten kautta ja missä vaiheessa?
Kestävyysraportoinnin perusta on kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi, eli yrityksen kestävyyteen liittyvät vaikutukset ulospäin sekä yritykseen kohdistuvat kestävyyteen liittyvät taloudelliset riskit ja mahdollisuudet. Tähän sisältyy myös arvoketjuun liittyvät vaikutukset sekä sidosryhmien odotusten arviointi. Ainoastaan yrityksen toiminnalle olennaiset tekijät otetaan mukaan raportointiin. Seuraavaksi määritetään tarvittavat tiedot, kerätään tiedot ja laaditaan kestävyysselvitys. Lainsäädännön puitteissa tehty kestävyysselvitys vaatii riippumattoman tilintarkastajan varmentamisen.
Sääntely ei ole pelkkä velvoite vaan myös mahdollisuus kehittää liiketoimintaa
Kestävyyssääntelyä ei tulisi nähdä pelkkänä paperityönä, eikä sen aiheuttamasta lisätyöstä kannata lannistua. Sääntelyn tuomat vaatimukset voivat olla mahdollisuus tarkastella toimintaa laajemmin ja selvittää millaisia hyötyjä ilmasto- ja ympäristövaikutusten huomioinnista voisi saada. Eri kestävyyttä lisäävät toimenpiteet kuten toiminnan, energian ja materiaalien käytön tehokkuus voi tarkoittaa suoria kustannussäästöjä. Toimintamalleja muuttamalla voi myös löytyä uusia liiketoimintamahdollisuuksia, esimerkkinä kiertotalouden eri ratkaisut.
Mikäli mietitte miten kestävyyssääntely vaikuttaa toimintaanne, ottakaa yhteyttä!